Kansainvälistä coworking -päivää vietetään maailmanlaajuisesti aina vuosittain 9. elokuuta. Merkkipäivän tarkoituksena on tunnustaa yhteisöllisen työskentelytavan merkitystä, ja tehdä konseptista entistä tunnetumpi. Artikkelissa käsitellään työskentelymallin suosion taustalla vaikuttaneita tekijöitä: coworkingin historiaa ja ilmiön vaikutuksia.
Virallisesti ilmiö sai alkunsa vuonna 2005, kun Brad Neubergin johdolla avattiin ensimmäinen coworking -keskus San Franciscossa. Tavoitteena oli luoda ympäristö, missä yhdistettäisiin työskentelyn kannalta sen parhaimmat puolet: itsenäisen työnotteen, modernit toimistomukavuudet, ja vahvan yhteisöllisyyden. Neubergin innovatiivinen idea sai vahvan kannatuksen, ja ilmiö alkoi kasvaa myös globaalisti laajentuen nopeasti erityisesti suuriin kaupunkeihin.
Tänä päivänä maailmanlaajuisesti on yhteensä yli 35 000 coworing -tilaa, jotka palvelevat freelancereita ja startup -yritysten lisäksi myös suuria organisaatiota tarjoamalla sen jäsenille joustavia työtilaratkaisuja. ”Yksittäisen työpisteen lisäksi modernit coworking -keskukset tarjoavat tosin paljon muutakin: kyse on nimittäin hyvin laajasta palveluverkostosta, johon sisältyy mm. kokous- ja tapahtumatilaratkaisut, verkostoitumismahdollisuudet ja säännölliset yhteisötilaisuudet”, tiivistää Igor Beloborodov, Worklandin operatiivinen johtaja. Workland on yksi Suomen ja Baltian johtavimmista coworking -ratkaisuja tarjoavista yrityksistä.
Verrattuna perinteisiin, tyypillisiin toimistotiloihin, coworking -toimitilat tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja, jotka joustavat yrityksen kasvun (ja toisaalta mahdollisten sopeutumistoimien) mukana. Samalla yhteisölliset tilat luovat jatkuvia mahdollisuuksia luoda suhteita, solmia yhteistyökumppanuuksia ja löytää asiakkaita.
Verrattuna esimerkiksi koti- tai kahvilaympäristössä työskentelyyn, yhteisöllisyyteen nojaava konsepti pitää sisällään laadukkaan ja monipuolisen työympäristön, mikä tukee sen jäsenten tuottavuutta ja motivaatiota. Lisäksi coworking -ratkaisut ovat myös kustannustehokkaita: jaettujen toimitilojen johdosta ylläpitokustannukset ovat keskimäärin jopa 30% alhaisemmat perinteisiin toimistovuokrasopimuksiin nähden.
Yleistä trendiä työympäristöjen muuttumisesta joustavimmiksi vauhditti erityisesti maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Pandemian seurauksena useat organisaatiot omaksuivatkin hybridityön työskentelymallin, jonka puitteissa työntekijöille pyritään tarjoamaan joustavuutta yhdistämällä etätyö ja työskentely toimistoympäristössä esimerkiksi coworking -keskuksissa. ”Pandemia on korostanut joustavien ja turvallisten toimitilojen tarpeellisuutta, ja coworkingit sopeutuivat nopeasti muuttuneisiin tarpeisiin”, toteaa Igor Beloborodov.
Coworking- konseptin ytimessä on kuitenkin ehdottomasti sen muodostama yhteisö. Jo tilojen suunnitteluvaiheessa keskiössä on jäsenten kohtaamisten ja yhteistyön mahdollistavien ratkaisujen rakentaminen. Lisäksi erilaiset tilaisuudet, workshopit ja säännölliset jäsentapahtumat vahvistavat jäsenten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. ”Vahvan yhteisön rakentaminen on avainasemassa onnistuneiden coworking -tilojen suosion kannalta. Kyse on mahdollisimman kannustavan ilmapiirin luomisesta, jonka puitteissa jäsenet voivat kehittyä niin ammatti- kuin henkilötasolla”, korostaa Igor Beloborodov.
Kansainvälisen coworking -päivän tarkoitus onkin tunnustaa ilmiön laaja merkitys: joustavien ja monipuolisten työtilojen lisäksi konsepti on haastanut myös tapoja tehdä töitä, solmia suhteita ja luoda yhteistyömahdollisuuksia. Tarjoamalla muuttokykyisiä, yhteisöllisiä ja innovatiivisia tiloja, coworking -keskukset muokkaavat jatkuvasti itse työnteon tapoja. Kuten Igor Beloborodov tiivistää, "Coworking on asettanut täysin uuden määritelmän niin toimitiloille kuin työskentelymalleille: perinteisten toimistotilojen sijaan luodaan ympäristöjä, jotka ennen kaikkea yhdistävät tekijöitä sekä mahdollistavat kasvua.”
